Jonne kirjoittaa:
Olen huomannut, että ns. puhdetöitä pitää aina säännöllisen epäsäännöllisesti päästä tekemään. Viimeksi värkkäsin kalastusporukallemme uistimet joka keväiseen hauenkalastusreissuun. Niitä väkersin hartaasti pidemmän aikaa ja kun vihdoin sain ne valmiiksi, niin en ole sen jälkeen vieheenrakennukselle uhrannut ajatustakaan. Välineitä ei kuitenkaan kannata myydä, koska tiedän inspiraation iskevän uudestaan, keväällä viimeistään.
Seuraava inspiraatio ja kiinnostuksen aihe tuli itsellekkin ihan puskista. Omaa kirvestä on tullut kanneltua laavuilla ja metsässä mukana vaikka lähes jokaiselta tulentekopaikalta sellainen on löytynytkin. Laavujen kirveet ovat yleensä pahassa kunnossa, mutta ajavat kuitenkin asiansa. Paino ja rumuus ovat siinä käytössä vain plussaa ettei pitkäkyntiset kiinnostu. Kirves joka ennen tätä tempausta kulki mukana päivärepussa, on nykyaikainen Fiskarsin X7 komposiittikirves.
Älkää ymmärtäkö väärin, nykyaikaiset Fiskarsit on loistopelejä ja hoitavat hommansa niin kuin kuuluukin. X7 tulee kulkemaan mukana pidemmillä vaelluksilla kevyen painonsa ansiosta (640g), kun taas tämän uuden projektin pelkkä terä painaa 1,1kg.
Somen retkeily-, vaellus-, bushcraft- yms. ryhmissä aina silloin tällöin pompsahti esille hienoja, vanhoja seppien takomia kirveenteriä, jotka oli kunnostuksen jälkeen saaneet uuden elämän. Kiinnostuin asiasta hienon ulkonäön kuin myös hieman historian näkövinkkelistä.
Aloin perehtymään asiaan ja löysin facebook-ryhmän nimeltään Kirvesharrastajat Suomi / Finnish Axe enthusiasts. Sieltä löytyi näppärästi lisätietoa vanhoista kirveistä ja niiden tekijöistä. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että arvostetuimpia vanhoja kirveitä ovat takoneet Kellokosken Tehdas, Mariefors Bruk (1795-1963) sekä Billnäs. Moottorisahat alkoivat 60-luvulla viemään kirvesmarkkinoita ja niinpä Kellokosken Tehdas myytiin Fiskarsille 1963 ja tuotanto päättyi lopullisesti vuonna 1979.
Kipinä oli syttynyt ja oma projekti piti saada. Ei muuta kuin aktiivista Tori.fi / Huuto.net selailua, niin lopulta sieltä löytyi Kellokosken Tehtaan valmistama 12.3 ns. Kemin malli hintaan 17€. Kemin malli oli aikoinaan ylivoimaisesti suosituin hakkuukirveen malli Suomessa, ja sitä käytettiin niin puun kaadossa kuin halon hakkuussakin. Kemin mallia valmistettiin Kellokosken lisäksi myös mm. Billnäsissä 1900-luvun alusta 1970-luvulle, jolloin se jäi pois tuotannosta.
Useimmiten kirveet myydään rikkoutuneella varrella tai kokonaan ilman vartta jolloin se pitäisi itse veistää ensi töikseen. Tässä kirveessä varsi osoittautui kuitenkin niin hyväkuntoiseksi, että päädyin pelkästään kunnostamaan sen. Hiomapaperilla vanhat epäpuhtaudet pois ja kevyt lakkaus tervalla sai riittää varrelle. Terä vaati hieman enemmän työstöä ja seuraavista kuvista löytyy työvaiheita. Hionta- ja teroitusvaiheet kulkevat luonnollisesti karkeimmasta hienompaan.
Aikaa tähän prosessiin ei mennyt kuin yksi sadepäivä. Tosin vielä pitäisi askarrella nahkasta teräsuojus, mutta siitä kenties joskus myöhemmin lisää.
Lopputulokseen/ulkonäköön olen tyytyväinen, mutta katsotaan miten selviää käytännön hommista.
1000 kilometriä pohjoiseen 