Kati kirjoittaa:
Uusi vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti täällä 1000 kilometrin päässä. Uskomatonta, että nyt mennään jo neljättä viikkoa.
Emme yleensä harrasta lupauksia uudelle vuodelle, sillä ne tuntuvat jotenkin turhilta. Unohtuvat kuitenkin viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Tällä kertaa teimme kuitenkin poikkeuksen ja yhden lupauksen. Tai ”lupauksen”. Enemmänkin se on tavoite.
Nimittäin ekologisempi elämä. Kun elää täällä upean luonnon keskellä, niin ympäristöä on alkanut arvostaa ihan uudella tavalla. Toki olemme aikaisemminkin arvostaneet luontoa, mutta ehkä pinnallisemmalla ja kaukaisemmalla tavalla. Nyt sen arvo on konkretisoitunut, kun se on joka puolella ympärillä. Sitä haluaa suojella kaikin mahdollisin keinoin ja toivoo, ettei se ikinä muuttuisi saati pilaantuisi.
Ikävä kyllä se on alkanut muuttua ja pilaantua. Ilmastonmuutosta ei voi kiistää ja sen seuraukset näkyvät jo monin paikoin. Esimerkiksi meille niin rakkaat talvet eivät ole enää entisellään ja niiden surkeus etelässä oli yksi isoista syistä meidän Lappiin muutolle.
Omien kokemusten ja ilmastonmuutoksen lisäksi minut on herättänyt alkuvuodesta julkaistu Hesarin uutinen, jossa todettiin, että tätä menoa vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Joka vuosi meriin päätyy 12 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka kulkeutuu eläinten ja sitten ihmisten elimistöön. Uskomatonta ja raivostuttavaa! Pieni ihmisviha nostaa päätään tällaisten uutisten myötä.
No, näiden syiden innoittamana päätimme kuitenkin ottaa lisää askelia ekologisen elämän suuntaan. Tässä muutamia keinoja, joilla toteutamme uudenvuodenlupausta ekologisesta elämästä:
- Muovikassit. Niiden käyttöä pitää vähentää. Sovimme, että emme osta muovikasseja kauppareissun yhteydessä, vaan kannamme mukana kangaskasseja ja pakkaamme ostokset niihin. Emme myöskään käytä turhia muovikasseja esim. hedelmien ja vihannesten tai pakasteiden pakkaamiseen. Muovia karsitaan kaikkialla muuallakin, kun se on mahdollista.
- Vaatteet. Hyvästi fleecet! Fleece-vaatteet ovat kovassa käytössä ulkoilijoiden keskuudessa, mutta niistä irtoaa jokaisella pesukerralla mikromuovia, joka päätyy vesistöihin. Olemme alkaneet korvata fleecet, akryylit ja mahdollisuuksien mukaan myös polyesterit esim. mulesing-vapaalla merinovillalla. Jo hankittuja fleecejä pestään mahdollisimman vähän.
Vaatteillakin pystyy vaikuttamaan. Kun tarvitsin uudet laskuvaatteet, ostin Picture Organic Clothing -merkin takin ja housut. Merkin käyttämät materiaalit ovat ekologisia ja kierrätettyjä, esim. takin vuorikangas on kierrätetty ja jokaisessa takissa erilainen. Lisäksi merkki hyödyntää vaatteissaan vanhoja muovipulloja. - Ruoka. Lyhyesti sanottuna vähemmän lihaa ja enemmän kasvisruokaa. Suosittelen katsomaan Netflixistä dokkarin Cowspiracy, jossa kerrotaan selkeästi karjatalouden vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Ja ne vaikutukset eivät ole ihan pieniä! Vielä pitäisi siedättää Jonne tofulle…
- Kosmetiikka. Monet pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet kuten kuorintavoiteet sisältävät pieniä mikromuoveja. Nämä on helppo korvata tuotteilla, jotka eivät sisällä vesistöihin päätyvää muovisälää.
- Kierrättäminen. Tämän osalta on pakko tyytyä tilanteeseen ”tehdään, mitä voidaan”. Täällä Sallassa ei ikävä kyllä ole mahdollista kierrättää biojätteitä lainkaan. Jätehuollon tarjoava yritys ei yksinkertaisesti suostu keräämään biojätteitä. Lasin ja metallin kierrätyspaikkoja ei niitäkään ole kuin muutamia, mutta niitä kyllä hyödynnämme. Se lienee sanomattakin selvää, että luontoon ei saa jättää roskan roskaa.
Yksityisautoilu on tunnetusti yksi isoimmista ilmastoa kuormittavista tekijöistä. Täällä pitkien etäisyyksien valtakunnassa sitä ei kuitenkaan ole mahdollista välttää. Pakko vain hyväksyä tilanne ja tehdä muissa asioissa parhaansa. Nuo yllä luetellut ovat onneksi helposti toteutettavissa jopa täällä pohjoisessa!
1000 kilometriä pohjoiseen 