Helmikuun kuvakooste

Jonne kirjoittaa:

Blogimme suhteen olemme olleet hieman laiskoja, mikä osittain varmasti johtuu siitä että molemmat saa omissa töissään ihan tarpeeksi kirjoittaa ja somettaa. Täällä kuitenkin ollaan ja hyvin pyyhkii. 🙂

Talvi alkaa olemaan loppusuoralla Sallassa, niin on hyvä muistella helmikuun kauneimpia hetkiä kameran etsimen takaa.

DJI_0001
Valot johdattaa Sallatunturille.

_A2A0810
Kävimme Katin kanssa kuvaamassa yhdessä revontulia Sallan hiihtokeskuksen pohjoisrinteen kupeesta.

_A2A0858
Jänöjussi johdattaa tietä talven ihmemaahan.

_A2A1433
Odottelin aikaisin aamulla saksalaisia kuvaajia Sallatunturin huipulla. Tulivat kuvaamaan upeata auringonnousua.

_A2A1529
ja se auringonnousu tosiaan oli maaginen!

_A2A1589
Sakemanni haltioituneena 🙂

_A2A1476

_A2A5170
Katin perhe kävi helmikuussa kylässä ja pääsivät kokemaan vauhdikkaan huskyretken…

_A2A6040
sekä upeimmat revontulet, mitä olen koskaan nähnyt!

Kuvasin helmikuun aikana myös useamman freelance-keikan, mukaan lukien kahdet talvihäät Sallan Snowloungessa. Erittäin hienoja, opettavaisia ja mieleenpainuvia kokemuksia!

_A2A3149

_A2A3173

_A2A4658

_A2A4819

_A2A4876
Tyylikäs tuore saksalainen aviopari onnessaan!

 

Tammikuun kuvakooste

Jonne kirjoittaa:

Alkuvuosi on mennyt kuin siivillä ja ei uskoisi että mennään jo helmikuuta. Tammikuussa kävi vieraita 3 viikkona putkeen, niin se toki vaikuttaa siihen, että aika meni super nopeasti. Oli kuitenkin tosi jees! Koostin alle tammikuun suosikkikuviani.

_A2A5467
Tämä Sallatunturin huipulla sijaitseva kota nousi viraaliksi Instagramissa ( @j.vaahtera )

_A2A5487
Horisontissa näkyy alkuperäiset Sallatunturit. Mikäli se olisi edelleen Suomen puolella, niin se olisi Suomen toisiksi korkein hiihtokeskuksen huippu, Ylläksen jälkeen.

_A2A5489
Tammikuussa oli aivan upeita auringonnousuja sekä -laskuja.

_A2A5620
Lumijättiläinen ulkoiluttaa lumikoiraa.

_A2A5667
Tuli myös kokeiltua ensimmäistä kertaa hieman taiteellisempaa kameralla tehtävää päällekkäisvalotusta.

_A2A1395
Kuukauden aikana tuli lumikenkäiltyä ahkerasti. Tässä ensimmäinen reissu Sallan Vallovaaran kodalle.

_A2A1401
Mukana oli Katin kaveri Tiina.

_A2A1783
Sain vanhan duunikaverin vieraaksi ja kävästiin Sallatunturin Tupien kelkoilla päristelemässä.

_A2A1706
Taukoa pideltiin Lehtoaavan kodalla.

_A2A1696
Elmeri venttailee nokipannukahvien valmistumista.

_A2A0031
Tammikuuhun osui myös todella kylmiä päiviä. Pakkanen huiteli alle -30c useamman kerran, mutta se ei haitannut koska silloin oli myös upeita aurinkoisia päiviä.

_A2A0281
Verikuuta en vaivautunut kuvaamaan, mutta oli se ihan hieno seuraavana aamunakin.

_A2A0433
Tykkypuita ja vaahtokarkkivärejä.

_A2A0504
Kummityttö kun tuli kylään, niin revontulet loimusi heti ensimmäisenä yönä.

_A2A0583
Ja taas lumikenkäiltiin 🙂 Tehtiin mukava 4h retki Ison Sallatunturin maisemissa.

Syksyn kuvakooste

Jonne kirjoittaa:

Vihdoin on Sallassa maa valkoisena, niin on aika julkaista syksyn kuvakooste.

Aloitetaan laittamalla kuva työpaikalta, eli Sallan hiihtokeskuksen itärinteeltä. Horisontissa näkyy myös alkuperäiset Sallatunturit, jotka tätä nykyä ovat Venäjän puolella.

poro_sallatunturi_salla_jonnevaahtera
Porot ovat yleinen näky sulanmaan aikaan hiihtokeskuksen rinteillä.

Ensimmäiset revontulet näkyivät syyskuun ensimmäisenä päivänä. Kuva on otettu Suomujärven kämpän rannalta. Upea paikka ja ehdottomasti vierailun / yöpymisen arvoinen. Sijaitsee Sallan puolella, vaikkakin on lähempänä Suomua kuin Sallan keskustaa. Sallan keskustaan kertyy matkaa kämpältä 50km.

revontulet_suomujärvi_jonnevaahtera
Syksyllä on hienoa kuvata revontulia, kun vedestä saa aina heijastukset mukaan kuviin.

Paluumatka Suomujärveltä kotiin ajeltiin pikkuruisia hiekkateitä, josko jotain mielenkiintoista kuvattavaa löytyisi. Aution metsästyskämpän rappusten alla piilottelikin nuori repolainen. Sen verran ujo veikkonen oli kyseessä, että parempaa kuvaa en ketusta saanut.

kettu_salla_jonnevaahtera
Kettu

Sumu on valokuvissa yksi lempielementeistäni ja syksyisin sumuisia aamuja onneksi usein riittää.

sumu_metsä_salla_jonnevaahtera
Sumu tuo tavalliseen metsäkuvaan kivaa mystisyyttä.

Syyskuun puolessa välissä sain kavereita Helsingistä enemmänkin ihmettelemään lapin upeaa luontoa ja ruskaa.

naruska_nuotio_jonnevaahtera
Koko porukka hilpeässä ryhmäkuvassa. Allekirjoittanut ihan oikeassa reunassa.

ruska_salla_jonnevaahtera
Toni kalastelee taimenia Naruskajoen ruskan väriloisteessa.

Askelmerkit oli retken kannalta kohdillaan ja ruska oli kauneimmillaan Sallan Naruskalla.

revontulet_naruska_jonnevaahtera
Revontulet

Osa porukasta ei ollut eläissään nähnyt revontulia, joten ne oli tilauksessa. Puolessa välissä retkeä taivas kirkastui hetkeksi ja taivaalla oli haalea tanssi. Onneksi kamera sentäs ikuisti silmää kirkkaammin reposet kuvan muodossa muistoksi.

tulistelu_salla_jonnevaahtera
Tulilla

Parasta pimenevissä illoissa oli pitkät tulistelut jätkien kanssa. Kaikki ruuat myös tehtiin  avotulella.

Kullaojanvesiputous_salla_jonnevaahtera
Kullaojan vesiputous

Katin ja Vito-koiran kanssa vierailtiin Kullaojan vesiputoksella  yhdessä saksalaisten somekuvaajien kanssa.

Kati_Vito
Kati ja Vito

koppelot
Koppelot eli naarasteeret tiellä.

tunturimaisemaa_jonnevaahtera_salla_sallatunturi
Tunturimaisemaa auringon laskiessa.

kuu_sallatunturi_jonnevaahtera
Kuu ja vaahtokarkkivärit auringon jo laskettua.

perhepotretti_salla_jonnevaahtera
Perhepotretti laavulla.

Tämä viimeinen kuva otettiin eilen (23.11.) ja nyt on onneksi jo maa valkoisena.

Revontulikauden aloitus

Jonne kirjoittaa:

Some alkaa taas olla pullollaan toinen toistaan hienompia revontulikuvia ja -videoita. Pitihän se itsekin päästä heti kuvaamaan, kun siihen tarjoutui ensimmäisen kerran mahdollisuus männä viikolla. Alla kauden ensimmäisiä kuvia ja lyhyt timelapse-video.IMG_6331

IMG_6336

Lopuksi vielä yksi kuva eiliseltä, kun ei jaksanut lähteä kotiovea pidemmälle kuvaamaan.

IMG_6921
Science fiction

 

Revontulikuvaus

Jonne kirjoittaa:

Revontulet ovat todella hienoja valokuvissa, sitä ei käy kenenkään kieltäminen. Satoja ellei jopa tuhansia ”reposkuvia” Instagramista selailtuani mietin, että ovatko ne todella noin upeita vai ovatko vain hyvien kuvaajien kuvankäsittelytaidonnäytteitä. Nyt muutaman kokemuksen rikkaampana voin varmuudella sanoa, että ne ovat paljon hienompia livenä kuin video- ja valokuvissa.

Revontulet kantoivat oman osansa kekoon joululomallamme, jotta kokonaisvaltainen ja paljon puhuttu Lapintaikuus sai lumottua meidät niin, että 4,5kk myöhemmin asuimme jo Lapissa. Iltaisin selailimme ennusteita ja tuijottelimme ikkunoista josko taivas aukenisi ja syttyisi tuleen. Ensimmäinen kuvani ei ole mestarillinen, mutta sen hetken muistan varmasti ikuisesti. Jouluaattoiltana olimme silmät suurina ja lumoutuneina tuijottelemassa taivaalle. Osansa saattoi toki olla silläkin, että eväinä oli kiireessä limupulloon kaadettu punaviini lämmikkeeksi. 🙂

IMG_9839
Ensimmäinen revontulikuvani mökkikylässä Pyhällä ja ilman jalustaa kamera reppuun tuettuna.

Hyvän revontulikuvan ottaminen vaatii mielestäni kaikkea muuta, kuin edellä mainittu. Repussa pitää olla kameran ja jalustan lisäksi pakattuna kärsivällisyyttä, lämpimiä vaatteita sekä ripaus hyvää tuuriakin. Kamera on hyvä tuntea, koska tilanteet tulevat nopeasti ja saattavat mennä yhtä nopeasti myös ohi. Joskus toki taivaantulet esittelevät loistoaan pidempäänkin, mutta sillon kun tilanne on ns. päällä, niin on hyvä keskittyä vain kuvaamiseen, ettei arvokasta kuvausaikaa tuhlaannu asetuksien etsimiseen pimeässä. Käytännön kameravinkkeihin tai kuvausasetuksiin en nyt ota kantaa sen enempää, mutta internet on täynnä hyviä vinkkejä joilla pääsee alkuun.

IMG_2412
Sallatunturit voi erottaa tarkalla silmällä oikeasta reunasta.

Tuurin minimoiseksi pitää olla valmistaunut, niin kuin elämässä yleensäkin. Hyvän kuvan saamiseksi pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Erittäin kliseisesti sanottu, mutta tässä taiteenlajissa se on ehdoton fakta. Kuvauspaikka kannattaa katsoa valmiiksi jo etukäteen, jotta revontulimittareiden lyödessä punaiselle ei paikan etsimiseen tuhraudu ylimääräistä aikaa. Itse tykkään kuvista joissa on revontulien lisäksi myös maisemaa, mutta makunsa kullakin ja makuasioista ei voi kiistellä. Sunnuntain kuvauksille valitsin paikan joka on hieman korkeammalla muuhun maastoon nähden ja josta saa kuvattua useampaan ilmansuuntaan, koska ikinä ei tiedä mistä suunnasta taivas syttyy tuleen.

Revontulien mahdollisista liikkeistä on dataa internet pullollaan, mutta itse olen toistaiseksi turvautunut pelkästään Facebook-ryhmään: Revontulikyttääjät. Se on hyvähenkinen ryhmä, jossa fiksummat ”tähtitieteilijät” ovat valmiita auttamaan minun kaltaisia revontulinoviiseja. Ennusteiden tutkiminen on siis oleellinen osa prosessia.

Pakkaa kamerareppu hyvissä ajoin valmiiksi. Muista ottaa mukaan lisää lämpöisiä vaatteita, koska kuvauspaikalla odotellessa ja kylmän lumen päällä seisoskellessa kylmyys tunkeutuu aina luihin ja ytimiin vaikka alussa saattaa tuntuakin että on riittävästi päällä. Mikäli kuvauspaikka vaatii lähestymistä, niin tärkeää on riisua lämpimimmät päältä pois siksi aikaa kun olet liikkeessä. Pue ne heti pelipaikoille päästyäsi kuitenkin takaisin päälle. Eväitä ja kuumaa juomaa on myös hyvä ottaa mukaan. Varmista lähtiessäsi että kameran akku on täysi. Mikäli sinulla on vara-akku, niin pidä sitä lämpöisessä taskussa, ettei kylmässä varaus pääse purkautumaan.

IMG_2393
Sunnuntaina ensimmäiset revontulet näyttäytyivät 23:55 ja näytös kesti n.10min.

Revontulisesonki vetelee nyt viimeisiään, koska valoisuus puskee päälle. Tälle illalle (25.4) on kuitenkin vielä odotettavissa kohtalaisia reposia, joten toivon kaikille kirkkaita taivaita ja palataan aiheeseen ensi talvena.

Ps. muista myös nauttia aina välillä luonnon taidenäytöksestä muutenkin kuin kameran etsimen läpi.