Kati kirjoittaa:
Aika mahtavaa, että arki-iltana voi noin vain tehdä retken jollekin hienolle luontonähtävyydelle. Pakkaa vain itsensä ja koiransa autoon, ajaa muutaman kilometrin ja patikoi paikoille. Luksusta!
Meillä oli to do -listalla retki Salmijoen kurulle. Se on yksi Sallan hienoista nähtävyyksistä: jäätikön pohjalla virranneen jäätikköjoen kuluttama kuru. Salmijoki pauhaa kurun pohjalla edelleen ja jylhiä rinteitä reunustaa upea vanha metsä.
Olimme yrittäneet päästä kurulle kerran jo aikaisemmin. Silloin tie oli vielä liian luminen ja märkä ja matka tyssäsi alkuunsa. Sunnuntaina päätimme kokeilla uudestaan ja pääsimmekin lopulta perille, mutta ei sitä virallista ja suunniteltua reittiä pitkin.
Tällä hetkellä virallinen reitti on suljettu kokonaan puomilla kelirikon takia, puomeja on nyt ilmestynyt muutamille muillekin teille, jotka vievät nähtävyyksille. Toivottavasti tiet saadaan pian taas auki.
Salmijoen kurulle vievän virallisen reitin alkupää on Sallan kirkonkylältä noin kuusi kilometriä Kemijärven suuntaan. Alkupäässä on opasteet kurulle ja tietä ajetaan noin seitsemän kilometriä kunnes tullaan kääntöpaikalle, josta on kävelymatkaa kurulle noin 700 metriä. Kurulle voi matkata pidemmänkin kaavan mukaan, kokonaisuudessaan kurun patikkareitti on 17,5 kilometriä.
Meidän vaihtoehtoinen reitti oli noin 4 kilometriä, kaksi suuntaansa. Reitti itsessään oli upea vanhoine metsineen ja keloineen. Juuri sellaista maastoa, missä luulisi karhujen ja hirvien viihtyvän. Jätöksistä päätellen jälkimmäiset ainakin viihtyvät.
Kurun pauhu kuului kauas. Emme olleet googlettaneet kuvia kurusta etukäteen, joten emme tienneet miten mahtava pauhu meitä olisi oikeasti vastassa. Kun pääsimme kurun reunalle, taisimme molemmat vain huokaista ”vau”.
Vesi ryöppyää sillan alta kahteen suuntaan kovalla pauhulla. Se kiertää pienen kallion molemmilta puolilta ja jatkaa myöhemmin yhtenä jokena alas. Meidän vaihtoehtoisen reittivalinnan takia saavuimme kurulle vähän väärästä paikasta. Yleensä kurulle tullaan laavun tuntumasta vasemmalta. Sanoisin kuitenkin, että meidän reitti tarjoaa paremmat näkymät, kun korkealta pääsee näkemään koko alueen kerralla.
Kuvien kautta veden kohinaa on vaikea välittää. Se on kuitenkin niin huumaava, että herkkäunisten ei ehkä kannata jäädä yöpymään ihan kurun äärelle.
Muutoin kuru on kyllä upea retkikohde. Ehkä jopa meidän lemppari tähän mennessä. Vai voiko muka paljon tuon paremmissa maisemissa keitellä nokipannukahveja ja lämmitellä retkieväitä? Tuskin!
Lisää Salmijoen kurun reitistä
1000 kilometriä pohjoiseen 