Kati kirjoittaa:
Niin vain aika menee nopeasti, että olemme viettäneet 1000 kilometrin päässä jo puoli vuotta. Olemme ehtineet nähdä ja elää pitkään kesäkuulle jatkuneen kevättalven, ennätyslyhyen kesän ja upean syksyn. Nyt on käännytty jälleen talven puolelle. Työpaikallakin koeaika oli ja meni.
Ensimmäinen puolikas vuosi Sallassa on tuntunut lyhyesti sanottuna hyvältä. Mitään suurempaa kulttuurishokkia täällä asumisesta ei ole tullut. Ei ole ollut ikävä Espooseen tai kaupunkiin. Työt maistuu molemmille ja vapaa-ajallakin on ollut mielekästä puuhaa. Täällä on siis kaikki aika mallillaan.
Lyhyesti ensimmäisen puolivuotisen plussat ja miinukset:
+ Tila. Sitä täällä riittää. Kun lähdet koiran kanssa metsään lenkille tai töiden jälkeen nokipannukahveille, voit olla aika varma että ketään ei tule vastaan ja laavulla on tilaa. Ei ihmispaljoutta ja ruuhkia kaduilla, liikenteessä tai kaupan kassalla. Betonin, asvaltin ja ihmisten sijaan joka puolella on vain tilaa ja hiljaisuutta. Se on mahtavaa.
+ Kiireettömyys. Elämisen rytmissä on järkyttävän iso ero Etelä-Suomeen verrattuna. Ihmisillä on aikaa. Ei tarvitse säntäillä paikasta toiseen, tuijottaa jatkuvasti kelloa ja elää minuutin tarkkaa elämää. Tuntuu, että vapaa-aikaa on tuntikaupalla enemmän.
+ Luonto. Tunturit, kanjonit, metsäpolut, vesiputoukset, aavat, puhdas ilma, kristallinkirkas vesi, sammaleiset mäntymetsät, revontulet, eläimet, marjat, tähtitaivas.
+ Työkulttuuri. Iso ero tässäkin. Ei jatkuvaa kilpailua ja kiipimistä ylöspäin. Ei tarvitse jakkupukuja ja designer-vaatteita ammattitaidon todisteluun. Elämässä on muutakin kuin työ.
+ Vuodenajat. Niitä on monta ja ne kaikki ovat mahtavia! Kevättalvi = ihana, kesä keskiyön aurinkoineen = ihana, syksy ja ruska = ihana. Ja talvi alkoi jo lokakuun lopussa = ihanaa! Ei pitkää, sateista ja synkkää syksyä, ruskasta lähes suoraan lumimaisemiin. Mahtavaa!
+ Ihmiset. Mukavia, ystävällisiä ja auttavaisia. Ihmisiä kiinnostaa oikeasti, mitä sinulle kuuluu ja mitä ajattelet. Ovat toki myös vähän uteliaita, mutta ymmärtäähän sen pienellä paikkakunnalla, kun kaikki tuntevat toisensa.
– Etäisyys. Perhe ja ystävät ovat kaukana. Välillä se harmittaa ja aiheuttaa ikävää. Ei voi vain lähteä kahville ystävän luo tai viikonlopun viettoon mökille. Siskon syntymäpäivätkin jäi väliin, samoin sukulaisen hautajaiset. Se on ajoittain raskasta.
Oikeastaan muita miinuksia en edes keksi. Selvästi ollaan siis plussan puolella tämän ensimmäisen puolen vuoden kanssa. Tuon ainoan miinuksen kanssakin helpottaa, kun lomat alkavat pyöriä normaalisti.
Kuvat: Jonne
1000 kilometriä pohjoiseen 